Uusivuosi.

Ja uudet kujeet?

Ehkä uudet lupaukset, mutta en mene ihan vannomaan että ne kaikki toteutuisivat.
Lupasin mm. kasvaa viimein aikuiseksi, sen päivän kun näkisi.

Tipaton tammikuu, hmm.. monet pitävät ja luulevat että voivat rellestää 11kk viinahuuruissa, kunhan pitävät sen yhden kuukauden vapaata Kuningas Alkoholista, ei todellakaan mene näin. Se saattaa enemmänkin rasittaa maksaa kuin auttaa sitä.

Monet aloittavat laihdutuksen, minä ja tyttöystäväni mukaan lukien. Olen tosin jo sortunut pariin kertaan, mutta yritys jatkukoon. No mutta se siitä aiheesta, karppausblogeja etc laihdutusjuttuja on netti täynnä.

Mistäs sitä tänään kirjottaisi..

No vaikka siitä fiiliksestä, kun kuulet että exäsi menee naimisiin. Samaan aikaan onnellinen, että hieman hämmentynyt. Tunteet eivät katoa hetkessä, joten onko väärin olla hieman hämillään?
Vaikka elänkin parisuhteessa, en näe siinä mitään pahaa.. Kyllähän se nyt hieman hassulta tuntuu, että ihminen, jonka kanssa suunnittelit yhteistä tulevaisuutta, onkin menossa naimisiin yks kaks.. ja vielä ihmisen kanssa, jonka on tuntenut pari kuukautta. Noh, onnellinen olen kuitenkin hänen puolestaan.
Tuossa yhtenä päivänä juuri mietin, että koska on oikea aika päästää irti jostain ihmisestä.. siis exästä. Sillä tavalla, ettei häntä enää miettisi kuin vain ystävänä. Se on omalla tavallaan kuitenkin haastavaa. Kun kuulee että exä seurustelee taas, niin pieni pisto tulee sydämmeen ja alkaa miettimään että olisiko meistä kuitenkin voinut tulla jotain, mutta se menee yhtä nopeasti ohi kuin on tullutkin mieleen.
Olen onnellinen nykyisessä parisuhteessani, mutta en kiellä sitä että en miettisi joskus näitä elämää syvempiä asioita, samalla kuitenkin tiedostan että haluan olla tämän ihmisen kanssa aina.
Tulin loppujen lopuksi siihen päätökseen, että kaikista ihmisistä ei vain tarvitse päästää irti. Paitsi silloin, kun se alkaa häiritsemään omaa elämää ja hallitsemaan ajatuksia. Mielestäni on normaalia miettiä näitä asioita, toiset näkevät sen pettämisenä, minä taas terapeuttisena juttuna.
Miksi ei joskus ajattelisi ihmistä, joka on sinulle kerran ollut kaikki? Ketä se satuttaa. Ehkä puolisoasi jos hänelle avaudut että toisinaan kaipaat syvällisiä parveke tupakointi hetkiä exäsi kanssa, mutta jotkut asiat täytyvät pitää itsensä sisällä. Se ei kuitenkaan tarkoita että olisit tyytynyt vaihtoehto b:hen.

"Älä kadu mitään, joka on joskus saanut sinut hymyilemään".

Muistot, niihin ketään muu ei pääse käsiksi, vaan ne ovat oman pienen pääsi sisällä aina.

Tuntuu hassulta, että itse jumittaa vuodesta toiseen. Suurin osa ystävistäni seurustelee, tai on jo kihloissa, suunnittelevat häitä, lapsia ja tulevaisuutta. Joillakin on jo tämä kaikki. Seurusteleminen on jo hyvä alku..
Mutta.. lapsista ei ole tietoakaan, vaan sen paikalla on lause "sitten joskus", tässä ei kuitenkaan ole ikuisuutta aikaa, eikä meillä ole kuitenkaan loppujen lopuksi paljoa aikaa.
Olen ikuinen baarityöläinen, jonka vapaat koostuvat parisuhteen ylläpidosta, dokaamisesta ja nukkumisesta. Monet ovat jo nuorelta iältään huolimatta saavuttaneet älyttömän paljon.
Itse taidan olla liian laiska moiseen, mutta energiaa riittää silti valittamiseen. Hoho.
Mutta, kuten aina, huonomminkin voisi olla.. Ja onhan minulla sentään ihanin nainen maailmassa, siideriä ja pari kissaa ja sit mä viel luulen tietäväni jotai. Eli mullahan menee iha v*tun hyvin! :)

Jee.

Nyt täytyy sitten alkaa etsimään jotain mitä kehtaisi häissäkin pitää. Kolmet häät alustavasti kesällä, kolme täysin erillaista paria vaatii erillaisia pukuja.

Yläkerta hei, mua saa siunata myös lottovoitolla. Ainii, enhä mä ees lottoa. Pitäis varmaa alottaa.

- Nancy ja pukuhullutus